Anteeksipyyntö jää helposti vain tukalasta tilanteesta poispääsemisen keinoksi, jos oppilaan ja muiden asianosaisten kanssa ei keskustella siitä, miten anteeksipyyntö pitäisi esittää.

Auta oppilasta miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö ja missä, milloin sekä miten se pitäisi esittää.

Opettaja: Minusta sinä olet hänelle anteeksipyynnön velkaa.
Oppilas: Voin minä pyytää anteeksi, jos kerran on pakko.
Opettaja: Se on tärkeätä, jos tahdot sopia asian.
Oppilas: No pyydän anteeksi, jos se jotain auttaa.
Opettaja: Hyvä, mutta miten aiot sen tehdä?

Oppilaat ovat usein yllättävän valmiita pyytämään vääryyksiään anteeksi, sillä heille anteeksipyytäminen merkitsee usein vain pelkästään tilanteesta pääsemistä. Tämä johtunee siitä, että anteeksipyyt äminen on usein tehty oppilaalle kohtuuttoman helpoksi.

On olemassa eri asteisia anteeksipyyntöjä. Hätäisesti kahden kesken lausuttu ”no sorry, sorry” on kyllä anteeksipyyntö, mutta ei läheskään niin vakuuttava kuin julkisesti, useammille ihmisille reilusti esitetty anteeksipyyntö: ”Se, mitä tein, oli väärin ja nyt kun kaikki on paikalla, haluan pyytää anteeksi. Sorry.”

Anteeksipyytäminen on yksi tärkeimmistä sosiaalisista taidoista. Monet oppilaat eivät hallitse tätä taitoa ja siksi rikkomukset tarjoavat erinomaisen tilaisuuden taidon harjoittelemiseen.

Kirjallinen anteeksipyyntö on usein hyvä ratkaisu. Kirjoittaessaan anteeksipyyntökirjettä oppilas joutuu miettimään, miten hän aikoo esittää anteeksipyyntönsä. Hyvin muotoillussa anteeksipyyntökirjeessä anteeksipyynnön esittäjä huomioi ainakin seuraavat asiat:

  • Kertoo kaunistelematta, mitä on tapahtunut.
  • Osoittaa ymmärtävänsä mitä haittaa, kärsimystä tai mielipahaa hän on teollaan aiheuttanut.
  • Pyytää anteeksi tekoaan.

Esimerkki
Poika oli töninyt koulun pihalla kiipeilytelineellä nuorempaa poikaa, joka oli pudotessaan saanut pienen halkeaman huuleensa. Kun tapahtunutta puitiin luokassa opettajan johdolla, poika myönsi tekonsa ja ymmärsi itsekin, miten väärin hän oli menetellyt. Hän ymmärsi hyvin myös sen, miten vaarallista toisen töniminen on. Hän oli valmis pyytämään tekoaan anteeksi "vaikka heti". Opettaja kehotti häntä kuitenkin ensin miettimään, mikä olisi paras tapa pyytää anteeksi ja kutsui myös koko luokan miettimään asiaa. Lopulta päädyttiin siihen, että poika kirjoitti pienemmälle pojalle reilun anteeksipyyntökirjeen, jonka tämä sai halutessaan näyttää myös kotonaan.

Seuraava porras
Se, että oppilas pyytää tekoaan anteeksi ja osoittaa ymmärtävänsä tekonsa seuraukset ei usein riitä vielä vakuuttamaan tapahtuneesta tietäviä ihmisiä siitä, että hän on todellakin vilpittömästi pahoillaan teostaan. Ollakseen vakuuttava hänen tuleekin anteeksipyynnön yhteydessä ilmoittaa olevansa valmis, jollakin sopivaksi katsotulla tavalla, sovittamaan tekemänsä vääryys.

LÄHTÖSIVULLE